Joskus sitä vaan tuntee tarvitsevansa omaa rauhaa. Ku kaikilla on se tila, oma alue, niinku reviiri, jonne ei muut saa tulla. Joillain se on jo muutaman metrin päässä, toiset antaa ihmisten tulla tosi lähelle ennen kun perääntyy. Onks normaalia jos ne tila vaihtelee päivittäin? Jos mä eilen pystyin sietämään kaikki yhtenä rykelmänä mun ympärillä, ja nyt mä haluisin vaan mennä jonnekki kaappiin tms., ettei muut vois tulla sinne :D
Tänäänki oli ihan mielettömän ahdistavaa istua bussissa jonku vieres jonka just ja just tunsin ja kuunnella kun se pälpättää mulle jotain tyyliin millin päässä mun olkapäästä. Tai ainaki siltä se tuntu.
Heh, ku tulin takasin kotiin bussil, mun viereen istu taas se kamalan haiseva ja.. pullea vanha ukkeli jolla oli paksu karvapipo(samanlainen jota iskä käyttää ilotulituspipona) ja ruskee nahkatakki. Istuttiin Vilman kaa siinä ja se vaan kysyy että pääsiskö tähän. Mä mumisin jotain siitä että tää on jo täysi, mut ei se kuullu ja niin jouduttiin istuu koko loppumatka epämukavasti Vilman kaa. Yks vaa rentoutuu siinä ja riisuu takkia. Naurettiin aika makeesti Vilman kaa kotona, hihhii.
Mut emmätiiä. Huomenna muuten terkkarintarkastus, jonne pitää ottaa vanhempi mukaan. Vähän mä repesin kun mietin jotenki et kannan laukussa äitin sinne terkkarille ja sanon että tässä ois. Muttajoo. Kaverit sanoo ettei oo paha, mut toivon kuitenki ettei mitään.. kamalan pelottavaa siellä tapahdu. Haahaa, mun ei tarttee mennä matikan tunnille :D Ja sit välkäl voi viel kerrata hissan kokeesee. Nyt just tuntuu silt et koko maailma kaatuu päälle, ainaki koulus. Miljoona koetta, muutama päivä aikaa harjotella, blaah. Eih! Tajusin just että huomenna on kässää, se kässänope on tosi pelottava! Siitä on kai kolme viikkoo, ku kässätunnil sain taas raget ihan tyhjästä.
Istuttii normisti kamun kaa pöydän ääres kässätunnil ja juteltiin jostain. Sit tää ope tulee kattoo oonks mä edistyny, ja ottaa sen työn käteensä. Siinä odotellessani otan yhen ylimääräsen neulontapuikon ja seuraan niitä pöytään piirrettyjä viivoja sillä puikolla. Yks alkaa raivoomaan koska mä muka "tuhoan koulun omaisuutta" ja "joudun ehkä hiomaan sen". Säikähin aika lailla, mu kyl mä sit nauroin kamujen kaa aika makeesti, ku mietittiin että se ehkä seuraavalla kässätunnilla saattais tyrkyttää mulle hiomakonetta sillee hioppas nyt lapsi toi pöytä..
Nojoo. Tässä tää tais olla. Ensimmäinen postaus, jea! Tähän loppuun muutama kuva.
Ylhäällä mun hamsterini Lilliputti
Mä aina jaksan nauraa kun siskon päiväkodin tuolissa lukee Kerttu.
Kyllä, minulla on keppihevosia, nämä ovat Nellin keppareita.
Uusi varsakeppari, mä rakastuin tähän heti, söpö on :33
~ Kerttu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti